Muistio Koraanin tai muun uskonnollisen symbolin polttamisesta ja eräistä muista provosoivista toimista mielenosoituksessa

Valtakunnallisen VH-toiminnan verkoston kokous 31.1.2023

Muistio Koraanin tai muun uskonnollisen symbolin polttamisesta ja eräistä muista provosoivista toimista mielenosoituksessa

1. Mielenosoitusoikeudesta

Oikeus mielenosoituksiin on turvattu Suomen perustuslain 13 §:n 1 momentissa. Säännöksen mukaan jokaisella on oikeus lupaa hankkimatta järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Kokoontumisvapaus on myös ihmisoikeus, josta on säädetty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 11 artiklassa ja Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 21 artiklassa. Uskonnonvapautta turvataan perustuslain 11 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa. Perusoikeuksien keskinäinen punninta on tapauskohtaista ja siinä on otettava huomioon muun muassa se, millaisesta, missä asiayhteydessä ja tarkoituksessa tehdystä ja kuinka voimakkaasta uskonnollisia arvoja vastaan kohdistuneesta loukkauksesta sananvapauden käyttämisessä on kysymys sekä muut olosuhteet.

Mielenosoitusoikeus on perusoikeus. Poliisilla ei ole kokoontumislain nojalla oikeutta kieltää mielenosoitusta etukäteen. Mielenosoitukseen ei tarvita myöskään lupaa.

Poliisilain 1 luvun 1 §:n mukaan poliisin tehtävänä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Kaikessa poliisitoiminnassa on aina noudatettava poliisilain 1 luvussa säädettyjä yleisiä periaatteita. Pakkokeinoja käytettäessä on lisäksi noudatettava pakkokeinolaissa säädettyjä periaatteita.

Kokoontumislain 3 §:ssä säädetään tilaisuuden järjestämisen yleisistä periaatteista. Säännös koskee myös mielenosoituksia. Pykälän mukaan yleinen kokous ja yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti sekä osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Lisäksi tällaista tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontumisesta aiheudu huomattavaa haittaa ympäristölle.

Kokoontumislain 7 §:n 1 momentin mukaan järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään 24 tuntia ennen kokouksen alkamista ja myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos kokouksenjärjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. Kokoontumislain 7 §:n 2 momentin mukaan ilmoitus voidaan tehdä myös sellaisesta ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä mielenosoituksesta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten ja tällöin mielenosoitukseen sovelletaan kokoontumislain säännöksiä yleisestä kokouksesta 5 §:ää lukuun ottamatta.

1

Valtakunnallisen VH-toiminnan verkoston kokous 31.1.2023

Perustuslain 22 §:ssä ja kokoontumislain 4 §:ssä on julkiselle vallalle asetettu velvollisuus aktiivisesti turvata ja edistää mielenosoitusoikeuden toteutumista käytännössä. Kokoontumislain 4 §:n mukaan julkisen vallan on edistettävä kokoontumisvapauden käyttämistä turvaamalla oikeus kokoontua ilman ulkopuolista häiriötä ja luomalla edellytyksiä yleisten kokousten järjestämiselle.

Järjestyslain 3 §:n 1 momentin mukaan yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla on kielletty: 1) metelöimällä ja muulla vastaavalla tavalla; 2) toistuvilla uhkaavilla eleillä, hyökkäävillä liikkeillä, suullisesti esitetyillä uhkailuilla ja muulla vastaavalla, pelkoa herättävällä uhkaavalla käyttäytymisellä; 3) ampumalla, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla. Rikesakosta ainoana rangaistuksena järjestysrikkomuksista säädetään rikesakkorikkomuksista annetussa laissa. Rikesakko järjestyslain 3 §:ssä tarkoitetusta yleisen järjestyksen häiritsemisestä tai turvallisuuden vaarantamisesta on 70 euroa.

Kokoontumisissa ulkovaltojen edustustojen läheisyydessä tulee turvallisuusnäkökohdat ottaa huomioon. Poliisihallituksen ohjeessa (POL-2022-66926, 4.10.2022) Diplomaattiset erioikeudet ja -vapaudet sekä kansainvälinen suojelu (kohta 3.5) todetaan, että yleisen kokouksen ja mielenosoituksen saa järjestää diplomaattisen edustuston läheisyydessä. Rauhanomainen kokoontuminen voidaan sallia edustuston edessä, jos siitä ei aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Kokouspaikka voidaan siirtää kokoontumislain 10 §:n 2 momentin perusteella. Uudeksi kokouspaikaksi tulee osoittaa sellainen paikka, jossa kokoontumisvapauden käyttäminen voidaan turvata. Poliisin tulee mahdollisuuksien mukaan kuulla diplomaattista edustustoa ilmoitetun kokouksen järjestämisestä. Tarvittaessa tulee neuvotella ulkoministeriön kanssa. Poliisi päättää itse yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvistä toimenpiteistä ja neuvottelee kokouksen järjestäjän kanssa, jos se on tarpeellista.

2. Pyhän kirjan tai muun uskonnollisesti tärkeän symbolin polttaminen tai muu kaltoinkohtelu

Arvioitavaksi tulee täyttääkö uskonnollisen esineen käsittely uskonrauhan rikkomisen tunnusmerkistön. Huomionarvoista on se, että uskonrauhan rikkomisen yritystä ei ole kriminalisoitu ja että rikoksen enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta.

Lisäksi tiettyjen erityisten olosuhteiden vallitessa arvioitavaksi voi tulla myös muita rikosnimikkeitä, esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan tai julkinen kehottaminen rikokseen.

Tulipalon sytyttämisen osalta tietyissä olosuhteissa arvioitavaksi voi tulla varomaton käsittely tai pelastusrikkomus. Esimerkiksi palavat nesteet voivat lisäksi tulla arvioitavaksi kokoontumislain 23 §:n taikka järjestyslain 10 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisina aineina.

2.1. Uskonrauhan rikkominen rikoslain 17 luku 10 §

Rikoslain 17 luvun 10 § 1 kohdan mukaan uskonrauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä.

Uskonrauhan rikkomisesta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

2

Valtakunnallisen VH-toiminnan verkoston kokous 31.1.2023

Uskonrauhan rikkomista koskevan hallituksen esityksen mukaan käsite “pyhä” ei ole kovin tarkka. Se ilmaisee kuitenkin jotakin sellaista, jota kohtaan uskonnollisen yhteisön jäsenet tuntevat suurta kunnioitusta. Käsitteen “pyhyys” voitaneen katsoa saaneen käytännössä riittävän vakiintuneen merkityksen. Toisaalta “pyhyyden” sisältö vaihtelee eri uskonnollisissa yhteisöissä. Sanontaa “mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta pitää pyhänä” on käytetty sen osoittamiseksi, että “pyhyys” määräytyy uskonnollisissa yhteisöissä vallitsevien käsitysten eikä ulkopuolisten käsitysten mukaan. Toisaalta ilmaisua on käytetty sen osoittamiseksi, että säännöksen tarkoituksena on suojata uskonnonvapauslaissa tarkoitettuja kirkkoja ja muita rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia, eikä esimerkiksi järjestäytymättömiä uskonnollisia ryhmiä tai pelkästään ulkomailla toimivia uskonnollisia yhteisöjä. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että on ilmaistu pyhänä pidettävään seikkaan kohdistuva käsitys, joka on omiaan halventamaan kohteen arvoa toisen ihmisen silmissä. Teon rangaistavuus edellyttää myös loukkaamistarkoitusta. Loukkaus voidaan katsoa näin tehdyksi, kun herjaamisen tai häpäisemisen loukkaavuuden käsittävät myös sellaiset henkilöt, jotka kenties itse eivät pidä herjaamisen tai häpäisemisen kohdetta pyhänä, mutta antavat arvoa toisella tavalla ajattelevien ihmisten vakaumukselle. Ollakseen rangaistava loukkauksen tulee tapahtua julkisesti. (HE 6/1997 vp s. 128-129)

Pirkanmaan käräjäoikeus on 31.5.2021 lainvoimaa vailla olevassa tuomiossaan (21/124100, asia R 20/4454) katsonut, että on yleisessä tiedossa, että Koraani on islamilaisten pyhänä pitämä kirja.

Korkein oikeus on ratkaisussaan (KKO 2012:58) todennut, että uskonrauhan rikkomista koskevaa rangaistussäännöstä on sovellettava sovittaen sitä yhteen sananvapauden kanssa ja pyrittävä toteuttamaan molempia rinnakkain. Perusoikeuksienkeskinäisessä arvottamisessa on otettava huomioon muun muassa se, millaisesta, missä asiayhteydessä ja tarkoituksessa tehdystä ja kuinka voimakkaasta uskonnollisia arvoja vastaan kohdistuneesta loukkauksesta sananvapauden käyttämisessä on ollut muiden olosuhteiden ohella kysymys, ja arvioitava tältä pohjalta, kuinka välttämättömänä sananvapauteen puuttumista on pidettävä.

2.2. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan rikoslain 11 luku 10 §

Rikoslain 11 luvun 10 §:n mukaan kiihottamiseen kansanryhmää vastaan syyllistyy se, joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella.

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Kiihottaminen kansanryhmää vastaan voisi tulla harkittavaksi lähinnä, jos teolla on viharikostyyppisiä elementtejä tai rasistinen motiivi ja teko kohdistuu nimenomaan kansanryhmään. Voitaneen pitää epätodennäköisenä, että kyseinen tunnusmerkintö toteutuisi pelkästään Koraanin polttamisella.

2.3. Julkinen kehottaminen rikokseen

Rikoslain 17 § luvun 1 §:n 1 momentin mukaan julkiseen kehottamiseen rikokseen syyllistyy se, joka joukkotiedotusvälinettä käyttäen tai julkisesti väkijoukossa taikka yleisesti tietoon saatetussa

3

Valtakunnallisen VH-toiminnan verkoston kokous 31.1.2023

kirjoituksessa tai muussa esityksessä kehottaa tai houkuttelee rikoksen tekemiseen siten, että kehotus tai houkuttelu 1) aiheuttaa vaaran, että sellainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, tai 2) muuten selvästi vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta.

Julkisesta kehottamisesta rikokseen on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

2.4. Varomaton käsittely rikoslain 44 luku 12 §

Rikoslain 44 luvun 12 §:n 1 kohdan mukaan varomattomaan käsittelyyn syyllistyy se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta lain tai lain nojalla annetun säännöksen vastaisesti taikka muuten varomattomalla tavalla käyttää tai käsittelee tulta tai räjähdettä, siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle taikka että siitä on vaaraa toisen omaisuudelle, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Varomattomasta käsittelystä säädetty rangaistus on sakko tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

2.5. Pelastusrikkomus pelastuslaki 106 §

Pelastuslain 106 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan pelastusrikkomukseen syyllistyy se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 6 §:ssä säädettyä avotulen sytyttämiskieltoa.

Talviaikaan tulee arvioitavaksi lähinnä pelastuslain 6 §:n 2 momentti, jonka mukaan avotulta ei saa tehdä toisen maalle ilman maanomistajan lupaa.

Pelastusrikkomuksesta on tuomittava sakkoon, jollei tekoa ole pidettävä vähäisenä tai jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta.

3. Muita mahdollisia provosoivia tekoja mielenosoituksessa

3.1. Tunnistettavaa henkilöä esittävän nuken halventava käsittely

Tunnistettavissa olevaa henkilöä muistuttavan nuken hirttämisen, polttamisen tai vastaavan käsittelyn osalta arvioitavaksi voi tulla täyttääkö teko kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Kunnianloukkauksen osalta huomionarvoista on, että teko on asianomistajarikos. Mikäli teko tapahtuu esimerkiksi polttamalla tulee lisäksi arvioitavaksi tulen turvallinen käsittely (kohdat 2.4. ja 2.5.).

Rikoslain 24 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää

4

Valtakunnallisen VH-toiminnan verkoston kokous 31.1.2023

hyväksyttävänä. Säännöksen 3 momentin mukaan kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta on tuomittava sakkoon.

Rikoslain 24 luvun 12 §:n mukaan syyttäjä ei saa nostaa syytettä kunnianloukkauksesta eikä törkeästä kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Kunnianloukkaus on asianomistajarikos. Esitutkintalain 4 §:n 1 momentin mukaan, jos syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksesta ainoastaan asianomistajanvaatimuksesta (asianomistajarikos), esitutkinta toimitetaan vain, jos asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Jos asianomistaja peruuttaa rangaistusvaatimuksensa, tutkinta on lopetettava. Pykälän 2 momentin asianomistajarikoksen esitutkinta saadaan aloittaa, vaikkei rangaistusvaatimusta olekaan tehty, jos asianomistaja ei ilmeisesti vielä tiedä rikoksesta eikä tutkintaa voida siirtää rikoksen selvittämistä vaarantamatta. Tutkinnan aloittamisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava asianomistajalle. Tutkinta on lopetettava, jos asianomistaja tiedon rikoksesta saatuaan ei ilmoita vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Samaisen pykälän 3 momentin mukaan, jos syyttäjä saa lain mukaan yleisen edun sitä vaatiessa nostaa syytteen asianomistajarikoksesta, vaikkei asianomistaja vaatisikaan rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, esitutkinta on syyttäjän pyynnöstä toimitettava.

Tunnistettavaa henkilöä muistuttavan nuken hirttämisen tai muussa loukkaamistarkoituksessa tapahtuvan käsittelyn osalta voitaneen pitää lähtökohtana, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausrikosta.

3.2. Lippujen heiluttaminen

Oikeus mielenilmaisuun sisältää lähtökohtaisesti myös oikeuden heiluttaa lippua. Lippujen rauhanomainen heiluttaminen mielenosoituksessa ei täytä sellaisenaan rikoksen tunnusmerkistöä. Tällaisen teon rikosoikeudellista arviointia ei lähtökohtaisesti muuta ainoastaan se, että kyseessä on esimerkiksi Euroopan unionin terroristijärjestöjen listalla olevan järjestön lippu.

Mikäli lipun salkoa on kuitenkin epäiltävissä käytettävän väkivaltaan, kyseeseen voi tulla järjestyslain 10 §:n mukainen toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito.

Järjestyslain 10 §:n 1 momentin mukaan toisen vakavaan vahingoittamiseen tarkoitettujen tai siihen soveltuvien esineiden tai aineiden hallussapito yleisellä paikalla on kielletty ja joita 2 kohdan mukaan ovat patukka, ketju, jousi, vaijeri, kaapeli, pesäpallomaila ja muu näihin rinnastettava lyömiseen soveltuvat esine.

5

Valtakunnallisen VH-toiminnan verkoston kokous 31.1.2023

Rangaistus toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta säädetään rikoslain 41 luvun 6 §:ssä. Säännöksen mukaan kyseiseen rikokseen syyllistyy se, joka järjestyslain 10 §:n vastaisesti pitää yleisellä paikalla hallussaan toisen vahingoittamiseen soveltuvaa esinettä tai ainetta taikka ampuma-asetta tai räjähtävää esinettä erehdyttävästi muistuttavaa esinettä.

Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Kokoontumislain 23 §:n 1 momentissa säädetään, että yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa taikka niiden välittömässä läheisyydessä ei saa pitää hallussa ampuma-asetta, räjähdysainetta, teräasetta tai muuta sellaista esinettä tai ainetta, jota on perusteltua aihetta epäillä voitavan käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen. Tällöin kyseessä on kokoontumislain 26 §:n mukainen kokoontumisrikkomus. Kokoontumisrikkomuksesta on tuomittava sakkoon, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

4. Provosoivien tekojen ennalta estäminen

Poliisin tulee aktiivisin toimin edistää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymistä sekä estää rikoksia. Tästä poliisin tehtävästä on säädetty poliisilaissa.

Kokoontumislain 19 §:n mukaan poliisin tehtävänä on turvata kokoontumisvapauden käyttämistä. Poliisin tulee myös valvoa, että järjestäjä ja puheenjohtaja täyttävät tämän lain mukaiset velvollisuutensa, sekä ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi yleisessä kokouksessa ja yleisötilaisuudessa. Siten ensisijainen vastuu järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä ja lain noudattamisesta kokouksessa kuuluu kokoontumisen järjestäjälle.

Poliisi voi antaa ennakolta ohjeita ja määräyksiä mielenosoituksen häiriöttömän kulun toteuttamiseksi. Kokoontumislain 20 §:ssä säädetään poliisin antamista ohjeista ja määräyksistä. Säännöksen 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan poliisi voi tarvittaessa antaa yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämisestä ennakolta tai tilaisuuden aikana ohjeita ja määräyksiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä terveyden, omaisuuden tai ympäristön vahingoittumisen estämiseksi taikka ympäristölle aiheutuvan haitan rajoittamiseksi.

Poliisilain 2 luvun 10 §:ssä säädetään rikoksilta ja häiriöltä suojaamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan poliisimiehellä on oikeus poistaa paikalta henkilö, jos hänen uhkaustensa tai muun käyttäytymisensä perusteella on perusteltua syytä olettaa tai hänen aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on todennäköistä, että hän syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen taikka aiheuttaisi huomattavaa häiriötä tai välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Pykälän 2 momentin mukaan henkilö voidaan ottaa kiinni, jos paikalta poistaminen on todennäköisesti riittämätön toimenpide eikä rikosta voida muuten estää taikka häiriötä tai vaaraa muuten poistaa. Kiinni otettu voidaan pitää säilössä niin kauan kuin on todennäköistä, että hän syyllistyy 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen taikka aiheuttaa häiriötä tai vaaraa, kuitenkin enintään 24 tuntia kiinniottamisesta.

Poliisin kaikessa toiminnassa on noudatettava poliisilain yleisiä periaatteita. Tehtävää suoritettaessa poliisin tulee siten valita käytettävissä olevista keinoista lievin ja pyrkiä ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ratkaisemaan tilanne.

6

Valtakunnallisen VH-toiminnan verkoston kokous 31.1.2023

Poliisilain 2 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa tilapäisesti poliisin haltuun räjähdysaineet ja muut vaaralliset esineet tai aineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä ikänsä, päihtymyksensä, mielentilansa tai muiden olosuhteiden perusteella aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.

Poliisilla ei ole laissa säädettyä oikeutta ottaa Koraania poliisin haltuun ennakollisesti.

5. Käynnissä olevat tai jo tapahtuneet provosoivat teot

Poliisilain mukaan poliisin tehtäviin kuuluu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Lisäksi kokoontumislain 4 §:n mukaisesti poliisilla on velvollisuus turvata ja edistää kokoontumisvapauden käyttämistä.

Kokoontumislain 21 §:ssä säädetään kokouksen keskeyttämisen ja päättämisen perusteista tyhjentävästi. Toisin sanoen mielenosoitusta ei saa keskeyttää eikä päättää muilla kuin kokoontumislaissa mainituilla perusteilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö esimerkiksi väkijoukkoa saisi poliisilain edellytysten täyttyessä hajottaa. Väkijoukon hajottamisesta säädetään poliisilain 2 luvun 9 §:ssä.

Kokoontumislain 21 §:n 1 momentin mukaan yleisen kokouksen puheenjohtajan tai järjestäjän on keskeytettävä kokous tai määrättävä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle. Pykälän 2 momentin mukaan päällystöön kuuluvalla poliisilla on oikeus keskeyttää yleinen kokous tai määrätä se päättymään, jolleivat muut toimenpiteet ole osoittautuneet riittäviksi, 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sekä silloin, kun yleistä kokousta järjestettäessä muutoin toimitaan olennaisesti lainvastaisesti.

Lisäksi tapahtumien ja tekojen osalta sovellettavaksi voivat tulla poliisilain, esitutkintalain ja pakkokeinolain säännökset. Kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen, tulee käynnistää esitutkinta ja varmistaa kiireelliset tarpeelliset toimet asianmukaisen esitutkinnan turvaamiseksi.

Pakkokeinolain 7 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan esine voidaan takavarikoida, jos on syytä olettaa, että 1 kohdan mukaan sitä voidaan käyttää todisteena rikosasiassa tai 3 kohdan mukaan se tuomitaan menetetyksi. Pykälän 3 momentin mukaan esineestä säädettyä sovelletaan myös aineeseen. Rikoksen kohteena ollut esine kuten Koraani on siten säännöksen mukaan mahdollista takavarikoida todisteena. Sytyttämiseen käytetty väline tai neste on mahdollista takavarikoita rikoksentekovälineenä.

Pakkokeinolain 7 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan vähäarvoinen esine tai esine, jonka hallussapito on rangaistavaa, voidaan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöksellä takavarikoimisen sijasta hävittää, jos esine ilmeisesti tuomittaisiinvaltiolle menetetyksi eikä sitä tarvita oikeudenkäynnissä todisteena.

Järjestyslain 21 §:n 1 momentin mukaan poliisi voi ottaa pois 10 §:n vastaisesti hallussa pidetyn esineen tai aineen siltä, jonka hallussa se on. Pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä on oikeus todistettavasti hävittää 10 §:ssä tarkoitettu esine tai aine, joka voidaan takavarikoida, jos se on vähäarvoinen ja jos on ilmeistä, että tuomioistuin tuomitsisi sen valtiolle menetetyksi.

7