Kaleva (17.2.) julkaisi Turkin fasistisen ja sortavan sotapolitiikan tuomitsevan mielipidekirjoituksemme.
Turkin hyökkäykset aiheuttavat kärsimystä
2. helmikuuta Turkki hyökkäsi Irakin autonomiselle kurdialueelle. Tilanne ei ole uusi – Turkin armeija ja Turkin tukemat ryhmittymät ovat jatkuvasti tehneet operaatioita Irakin ja Syyrian kurdialueilla, erityisesti USA:n asevoimien vetäydyttyä kolme vuotta sitten. Valitettavasti myöskään median lähes täydellinen vaikeneminen asiasta ei ole uutta. Turkilla on USA:n jälkeen toiseksi suurin NATO-armeija. Geopoliittinen sijainti lisää merkittävästi Turkin arvoa NATO:n jäsenmaana, mutta sillä on myös avainasema EU:n portinvartijana, kun kyseessä ovat Eurooppaan pyrkivät pakolaiset. Siksi Turkin toimintaa alueella arvostellaan vain harvoin.
Turkki harjoittaa hyvin aggressiivista ulkopolitiikkaa, mutta tekee sen pirullisen ovelasti. On epätodennäköistä, että kansainvälinen yhteisö hyväksyisi täysmittaisia hyökkäyksiä ja valloituksia Syyriassa ja Irakissa, koska silloin olisi ilmeistä, että Turkin tavoite todellisuudessa on mitätöidä kaikki kurdien itsenäistymispyrkimykset. Siksi Turkki miehitti kolme vuotta sitten ”vain” ns. puskurivyöhykkeen Rojavasta, tekee jatkuvasti rajojen yli ulottuvia ”pienimuotoisia” operaatiota ja rajoitettuja ilmahyökkäyksiä sekä häiritsee ajoittain esimerkiksi veden virtaamista Rojavan alueelle. Kaikki toiminta on ajoitettu ja porrastettu taitavasti, jotta sitä voisi hyväuskoisille kuvailla terrorismin vastaiseksi taisteluksi, sanktioiksi tai ennaltaehkäiseviksi iskuiksi ja toiminnaksi. Todellisuudessa on meneillään täysmittainen sota kurdeja vastaan.
Pohjois-Syyrian kurdialueella Rojavassa on meneillään anarko-sosialistinen yhteiskuntakokeilu. Se ei missään tapauksessa ole maanpäällinen paratiisi, mutta ihmiset siellä pyrkivät rakentamaan tasa-arvoista, omaleimaista demokratiaa. Irakin pohjoisosissa sijaitseva Autonominen Kurdialue, joka taas pyrkii rakentamaan länsimaalaistyylistä demokratiaa, on Irakin rauhallisin ja vakain osa. Turkki puolestaan on autoritäärinen valtio, jonka poliittinen järjestelmä on käytännössä diktatuuri.
Sekä Irakin että Syyrian kurdialueet ovat vakauden keitaita verrattuna ympärillä olevan kaaoksen. Turkin hyökkäykset jarruttavat kuitenkin dramaattisesti kurdien itsehallinnon pyrkimyksiä demokraattiseen kehitykseen, lisäävät Lähi-Idän epävakautta ja ennen kaikkia aiheuttavat valtavasti inhimillistä kärsimystä. Siksi Suomen median pitäisi tarjota tietoa Turkin aggressiosta ja mahdollistaa, että kansalaiset voivat seurata tilannetta ja muodostaa kantaansa alueen tapahtumista.
Oulun anarkistiliitto, tai muut aktiiviset kansalaiset ja järjestöt, eivät pysty järjestämään jokaisen Turkin hyökkäyksen jälkeen raflaavia julkisia sirkustemppuja, jotta kurdien tilanne nousisi edes hetkeksi uutisiin. Vähemmänkin pitäisi riittää, sillä asia on tärkeä ja kyseessä ovat ihmishenget.
Arpad Kovacs,
Oulun anarkistiliitto