Kumpi on pelottavampi – susi vai eläin?

Vastine kolumniin: Teemu Keskisarjan kolumni: Natsit ja kommarit käsi kädessä marssille itsenäisyyspäivänä (IS 1.12.) https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007652621.html

Iltasanomien kolumnisti ja historioitsija Teemu Keskisarja väittää kolumnissaan (IS 1.12.) natsismia ja kommunismia yhtä pahoiksi. Keskisarjalla on ehkä akateemista koulutusta, mutta syvempi ymmärrys historian ja erityisesti aate- ja oppihistorian tosiasioista häneltä näyttää puuttuvan.

Ensinnäkin Keskisarja tekee päättelyssään yleisen virheen. Hän väittää, että natsismi ja kommunismi ovat yhtä pahoja, koska kummankin nimissä on tapettu miljoonia ihmisiä. Tätä kutsutaan ontologiseksi virheeksi. Yhtä virheellistä olisi esimerkiksi kysyä, kumpi on pelottavampi – susi vai eläin.

Natsismi ja fasismi ovat kapitalistisen talousjärjestelmän poliittisia alalajeja. Kommunismi taas on kapitalismiin rinnastettava yläkäsite, jonka alalajina voidaan (tosin mielikuvitusta vahvasti venyttäen) pitää neuvostovaltiososialismia. Natsismin ja kommunismin vertailu on siis klassinen kategoriavirhe. Vastaavasti virheellistä olisi verrata stalinismia ja kapitalismia. Natsismin ja stalinismin vertailu sen sijaan olisi mielekästä. Vertailukelpoisuus tosin ei tarkoita, etteikö eroavaisuuksia niistäkin löytyisi.

Valtiososialismilla (lähinnä stalinismilla) ja natsismilla sekä niiden nimissä harjoitetulla väkivallalla on tietty ero: Natsismin eli kansallissosialismin aatteeseen kuuluu oleellisesti kokonaisten kansanryhmien (juutalaiset ja romanit), seksuaalisten vähemmistöjen, “antisosiaalisiksi” tulkittujen sekä poliittisten vastustajien leirittäminen ja tappaminen.

Neuvostoliitossakin oli vankileirejä, joihin laitettiin esimerkiksi Stalinin vainojen aikana vangittuja “kansanvihollisia”. Kansanviholliset olivat useimmiten poliittisia vastustajia, osa heistä jopa kommunisteja tai sosialisteja itsekin. Neuvostoliitossa ei kuitenkaan harjoitettu kansanryhmien tavoitteellista eliminointia.

Fasismin kanssa flirttailevat yhtäläistävät Holokaustin kanssa usein Holodomorin, eli 1930-luvun Neuvosto-Ukrainan nälänhädän. Vaikka Holodomorin voi katsoa jopa Stalinin kostoksi, sen pääsyy on epäonnistuneessa pakkokollektivisoinnissa ja keskusjohdetussa taloudessa. Neuvostoliitossa ukrainalaisia ei pidetty “rottina”, toisin kuin juutalaisia Natsi-Saksassa. Toki uhrien kannalta tämä historiallinen ero on ainoastaan teoreettinen.

Keskisarjan tekstin vakava virhe on ajatus kommunismista yhtenäisenä aatteena. Kommunismi on taloudellinen malli, joka voi toteutua hyvin erilaisina poliittisina järjestelminä. Sen alin aste on sosialismi, joka sekin voi järjestäytyä poliittisesti hyvin monella tavalla. Kommunismi voi olla toisaalta hyvin valtiokeskeisesti johdettua tai toisaalta äärimmäisen hajautetusti järjestettyä, kuten anarkistinen kommunismi. Pelkistetyimmillään kommunismissa kun on kyse taloudellisesta tasa-arvosta.

Aniharva tämänhetkisessä yhteiskunnassamme haaveilee stalinismin paluusta tai Neuvostoliitosta. Sen sijaan fasistiset aatteet, liikkeet ja tavoitteet ovat todellisuutta. Yhteiskunnallisten aatteiden ylimalkainen ja kevytmielinen niputtaminen ei palvele aitoa keskustelua. Keskisarjan ajatusta, jossa hän niputtaa muunsukupuoliset samaan nippuun uusnatsien kanssa, emme kehtaa tässä edes käsitellä.

Fasismi joko voittaa tai se voitetaan. Ratkaisu riippuu vahvasti siitä, kummalle puolelle keskiluokka ja niin sanottu tavallinen ihminen asettuu. Kenen joukoissa sinä seisot?